Järjestöjen kiistellyt määrärahat vain murusia asemenojen lisäyksen rinnalla

Viime päivinä on käyty reipasta keskustelua hallituksen linjasta järjestöjen määrärahojen leikkaamista koskevassa kiistassa. Useampikin kansanedustaja on jo ehtinyt harmittelemaan, miten paljon asia on vienyt aikaa ja huomiota ”tärkeämmistä asioista”.

Rahallisesti kyse on siitä, että viimevuotisessa budjetissa järjestöille suunnattu 275 miljoonaa euroa on päätetty laskea tasolle 190 miljoonaa. Puhutaan siis 85 miljoonan euron leikkauksesta. Edellisvuonna määrärahoihin tehtiin jo 40 miljoonan leikkaus.

Leikkaus on suuri ja summat ovat valtavia. Kansalaisyhteiskuntaa tutkinut taloussosiologi Petri Ruuskanen arvioi, että näin suuri leikkaus vaikuttaa suoraan sekä demokratian toimivuuteen että kansalaisyhteiskuntaan[1]. Ruuskasen mukaan se muuttaa merkittävästi valtion ja järjestökentän välistä kumppanuusajattelua. Nyt kansalaisjärjestöistä on tulossa ikään kuin valtion vapaaehtoisia alihankkijoita.

Haluammekin huomauttaa, että 85 miljoonaa on vain murusia verrattuna siihen lisäsatsaukseen, mikä tänäkin vuonna on tehty asehankintoihin. Suomi on Natolupauksensa mukaan pian laittamassa joka vuosi ”puolustukseen” 9000 miljoonaa euroa enemmän kuin aiemmin. Tämä summa on yli satakertainen hyödyllisiksi koettujen järjestöjen määrärahaleikkaukseen verrattuna.

Vastaavien riitojen välttämiseksi tulevaisuudessa, toivommekin nopeaa uudelleenajattelua puolustussitoumusten sektorilla. Asehankintoja kohtuullistamalla voitaisiin välttyä monelta muulta leikkaukselta.

Kuten kansalaisaloitteemme perusteluissa kerromme…

Jokainen leikattu miljoona vähäosaisilta, vanhuksilta, koulutuksesta, kasvatuksesta tai ilmastonsuojelusta vähentää suomalaisten kokonaisturvallisuutta heti, miljardeista puhumattakaan. Kulttuurin, tieteen ja taiteiden aloilla tehtävien rajujen leikkausten vaikutus on samansuuntainen.

Aiheeseen liittyen:

Allekirjoita aloite täällä


[1] https://areena.yle.fi/1-77994378

Scroll to Top