Jotain rajaa asehankintoihin
Tuhannet ja tuhannet suomalaiset ovat huomanneet, että Suomen puolustusmenot kasvavat nyt sellaisella tahdilla, että vaikutukset näkyvät kaikkialla. Ne heijastuvat vanhusten hoivaan, terveyspalveluihin, koulutukseen, kasvatukseen, ilmasto- ja ympäristötoimiin sekä kulttuuriin tilaan.
Kokonaisturvallisuus ei ole yhtä kuin asehankinnat!
Allekirjoita NYT aloite, joilla vaadimme hankintoihin jotain rajaa!
Kannattaminen vaatii tunnistautumisen.
Nimesi ei tule näkyviin palvelussa.
Löydät aloitteen sisällön perusteluineen ja taustoituksineen myös täältä
Ajankohtaista
Naton sotilasmenot kahdeksankertaiset Venäjään verrattuna vuonna 2025
Kaikki meistä haluavat rauhaa
Kannatusilmoitusten määrä juuri nyt:
Kansalaisaloite: Jotain rajaa asehankintoihin – kokonaisturvallisuus ei ole yhtä kuin asevarustelu
Aloitteen sisältö
Me allekirjoittaneet esitämme, että eduskunta edellyttää valtioneuvostoa ryhtymään lainvalmisteluun, jolla suitsitaan kohtuutonta puolustusmäärärahojen kasvattamista.
Suomen pitää määrittää itsenäisesti puolustusbudjettitavoitteensa sivistysvaltion tasolle.
Esitämme, että lakiin puolustusvoimista (551/2007) lisätään seuraava vaatimus: Puolustusvoimien toiminnan ja hankintojen pitkän aikavälin suunnittelussa sekä valtioneuvostolle tehtävissä määrärahakehysehdotuksissa lähtökohtana on oltava rauhanajan puolustusbudjetti, jonka Naton määritelmän mukaiset puolustusmenot ovat enintään 2,5 prosenttia bruttokansantuotteesta.
Perustelut
Aseellinen puolustus on vain yksi osatekijä Suomen kokonaisturvallisuudessa ja siihen tehtyjen taloudellisten satsausten tulisi olla kokoluokaltaan sellaisia, että yhteiskunta pystyy ne kantamaan ilman kohtuuttomia leikkauksia. Vanhemman väen hoivaa, terveydenhoitoa, koulutusta, kasvatusta, kulttuuria tai ilmastonmuutoksesta ja ympäristöstä huolehtimista ei voi jättää täysin aseostosten varjoon, vaan ne ovat tärkeä osa kokonaisturvallisuutta.
Unescon peruskirjassa todetaan, että sotien ja konfliktien juurisyyt ovat mielen tason asioita ja mielen tasolla pitää toteutua myös strategioiden ja toimenpiteiden, joilla sotiin puututaan ja joilla niitä ehkäistään.
Kasvavat puolustusbudjetit heijastavat pelkoa, joka heräsi Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Pelko, epäluottamus ja pelon ilmapiiri ovat psykologisia ongelmia, joiden neutraloimiseksi on tarpeen toimia. Kansakunnan läpäisevää pelko- ja luottamusongelmaa ei kuitenkaan voi ratkaista fyysisellä tasolla loputtomasti varustautuen. Päinvastoin, kansainvälisillä areenoilla väkivaltaisimmin ja yleistä turvallisuutta heikentäen käyttäytyvät juuri ne maat, joissa aseelliseen maanpuolustukseen on satsattu eniten.
On vahvistamaton myytti, että jotkin maat ”tottelevat vain voimaa”. Sivistyksemme nykytasolla niin yksittäiset ihmiset kuin kansakunnatkin pystyvät halutessaan elämään kohtuullisessa sovussa toistensa kanssa. Tämän halun synnyttämisen ja vahvistamisen pitäisi olla turvallisuuspolitiikan kovaa ydintä. Sotilaallinen uho ja hampaisiin asti aseistautuminen toimii päinvastoin.
Nato-maiden yhteinen bruttokansantuote on noin 25-kertainen Venäjään verrattuna, Yhdysvaltain ulkopuolelle jäävien Nato-maidenkin noin 12-kertainen. (1) Tämä tarkoittaa, että Venäjän satsatessa aseelliseen puolustukseen kymmenen prosenttia bkt:staan – mikä edellyttää ns. sotataloutta – pääsevät jopa pelkästään Yhdysvaltain ulkopuoliset Nato-maat jo yhden prosentin osuudella bkt:staan Venäjää suurempaan puolustusbudjettiin.
Naton ja Venäjän sotilasbudjetteja verrattaessa on huomioitava, että käytetyn rahan ”tehokkuus” ei ole sama kaikkialla ja esim. Venäjä voi kyetä luomaan tuhovoimaa vauraita länsimaita enemmän suhteessa käytettyihin euroihin. Ei kuitenkaan rajattomasti enempää. SIPRI* arvio sotilasmenojen olleen Venäjällä vuonna 2025 noin 190 mrd. $ (7,5% bkt:sta) ja Natossa noin 1 580 mrd. $.
Nato-maat päättivät puolustusmenojensa nostosta viiteen prosenttiin bkt:sta vuoteen 2035 mennessä 25.6.2025 Haagissa Yhdysvaltain presidentin inspiroimina. (2) On kestämätöntä jättää sotatarvikehankinnat aseyritysten lobbareiden ja sotilaiden päätettäväksi ja vain todeta, että näin on kai sitten tehtävä. Suomelle puolustusmenojen nosto tasolta 2% tasolle 5% tarkoittaa yhdeksää miljardia – eli yhdeksää tuhatta miljoonaa euroa.
Jokainen leikattu miljoona vähäosaisilta, vanhuksilta, koulutuksesta, kasvatuksesta tai ilmastonsuojelusta vähentää suomalaisten kokonaisturvallisuutta heti, miljardeista puhumattakaan. Kulttuurin, tieteen ja taiteiden aloilla tehtävien rajujen leikkausten vaikutus on samansuuntainen. (3)
Suomessa on säilytetty kattava asevelvollisuus eikä vähennetty merkittävästi puolustusmenoja kylmän sodan päätyttyä, toisin kuin monissa muissa Euroopan maissa. Suomen ei siksikään pitäisi kritiikittömästi seurata muiden Nato-maiden puolustusmenojen kasvattamista.(4)
Jo tasolla 2% bkt:sta pystymme ylläpitämään uskottavaa aseellista puolustusta. Jokainen miljardi euroa tästä ylöspäin tuottaa merkittävän vajeen yhteiskuntamme muilla sektoreilla, siksi juuri 2,5% pitäisi olla puolustusbudjetin yläraja.
Suomen tulisi profiloitua rauhantahtoisena yhteyksien ja yhteisymmärryksen rakentajana. Meidän pitää olla kansa, joka aktiivisesti tutkii ja selvittää, mitkä muut asiat kuin aseellinen ”turva” voivat pienentää uhkaa ja vähentää pelkoa meillä ja naapurustossamme – ja tältä pohjalta rakentaa todellista turvaa maailmaan ja mieliimme.
*Stockholm International Peace Research Institute: https://www.sipri.org/publications/2026/sipri-fact-sheets/trends-world-military-expenditure-2025
- https://www.worldometers.info/fi/bkt/bkt-maittain/
- https://yle.fi/a/74-20169136
- Katso havainnollistava esimerkki siitä, mitä muuta yhdeksällä miljardilla saisi: https://www.rauha.rocks/blogi/rautaa-rajalle-vai-mummoille-hoitoa/
- Lisätietoja aiheesta Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen dokumentissa Puolustusmenojen kansainvälinen vertailu: https://www.etla.fi/wp-content/uploads/b196.pdf